Työsopimuksen irtisanominen ja työn tarjoamisvelvollisuus (KKO 2022:33)
Työsopimuksen irtisanominen ja siihen liittyvät työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuudet ovat työsopimuslain keskeisiä periaatteita. Tässä artikkelissa tarkastelemme Korkeimman oikeuden (KKO) ratkaisua, jossa työnantajan tarjoamat työnhakumenettelyt katsottiin riittämättömiksi täyttämään työsopimuslain 7 luvun 4 § mukaisen työn tarjoamisvelvollisuuden. Ratkaisussa (KKO 2022:33) vahvistettiin työnantajan velvollisuus tarjota irtisanomisuhan alla olevalle työntekijälle työtä selkeästi ja yksilöllisesti.
Tausta: Työsuhteen päättyminen ja työn tarjoamisvelvollisuus
Tapauksen taustalla oli työntekijä A, joka työskenteli valtakunnallisessa B Oy:ssä palvelupäällikkönä yli 30 vuoden ajan. A:n työsopimus irtisanottiin tuotannollisista ja taloudellisista syistä yhteistoimintaneuvottelujen jälkeen. Irtisanomisaikana työnantaja B Oy lähetti A:lle rekrytointikirjeitä, joissa listattiin yhtiön kaikki avoinna olevat työpaikat. Näin B Oy pyrki täyttämään työsopimuslain mukaisen työn tarjoamisvelvollisuutensa. KKO:n oli arvioitava, riittikö tämä työn tarjoamisvelvoitteen täyttämiseksi.
Työn tarjoamisvelvollisuus työsopimuslaissa
Työsopimuslain (TSL) 7 luvun 4 § edellyttää, että ennen työsopimuksen irtisanomista taloudellisista tai tuotannollisista syistä työnantajan tulee selvittää mahdollisuus sijoittaa työntekijä muihin avoinna oleviin tehtäviin. Työnantajan tulee tarjota ensin vastaavaa työtä, ja jos sitä ei ole, työntekijälle tulee tarjota muita tehtäviä, joihin hänet voidaan kohtuudella kouluttaa.
Asian käsittely käräjäoikeudessa ja hovioikeudessa
Käräjäoikeus ja hovioikeus katsoivat, että B Oy oli täyttänyt työn tarjoamisvelvollisuutensa lähettämällä rekrytointikirjeitä. Heidän näkemyksensä mukaan suuri organisaatio voi käyttää massapostitusta työn tarjoamisessa, kunhan työmahdollisuuksia tarjotaan riittävän kattavasti ja tasapuolisesti kaikille irtisanottaville. Tapauksen taustalla oli kuitenkin se, että A:n kokemukseen ja taitoihin soveltuvia tehtäviä ei ollut tarjottu riittävän yksilöidysti.
Korkeimman oikeuden ratkaisu: Rekrytointikirjeet eivät riittäneet
KKO päätyi arvioimaan työn tarjoamisvelvollisuutta tarkemmin, ja heidän näkemyksensä mukaan B Oy:n käytäntö ei täyttänyt työsopimuslain vaatimuksia. Korkein oikeus katsoi, että:
Yksilöimättömät rekrytointikirjeet eivät täyttäneet työn tarjoamisvelvollisuutta: Viikoittain lähetetyt listaukset kaikista avoimista työpaikoista, mukaan lukien kesätyöt ja johtotehtävät, eivät olleet riittävän yksilöllisiä. Työnantaja ei voinut siirtää vastuuta työhön sijoittumisesta työntekijälle itselleen.
Työnantajan aktiivisuusvelvollisuus: Työnantajan tulee oma-aloitteisesti selvittää irtisanottavalle työntekijälle tarjottavissa olevat työmahdollisuudet, eikä työnantaja voi täyttää tätä velvollisuutta edellyttämällä työntekijän omaa aktiivisuutta työpaikkojen seuraamisessa. Tämä korostuu erityisesti pitkäaikaisissa työsuhteissa.
Sopivat työtehtävät: Työnantajalla oli ollut tarjolla tehtäviä, kuten palveluesimiehen työtä Tampereella, joihin A:n olisi voitu katsoa soveltuvan koulutuksensa ja kokemuksensa perusteella. Näitä tehtäviä ei kuitenkaan tarjottu A:lle henkilökohtaisesti.
Työsuhteen päättämisen korvaus
Koska KKO katsoi, ettei B Oy:llä ollut lain mukaista asiallista ja painavaa syytä päättää työsopimusta, yhtiö määrättiin maksamaan A:lle korvaus perusteettomasta työsopimuksen päättämisestä. Korvaus määrättiin 12 kuukauden palkkaa vastaavaksi, minkä suuruuteen vaikuttivat muun muassa A:n pitkä työsuhde ja heikentyneet mahdollisuudet löytää uutta työtä.
Ratkaisun vaikutus työnantajien työn tarjoamisvelvollisuuteen
Tämä ennakkotapaus vahvistaa, että työnantajan tulee irtisanomistilanteessa tarjota työtä yksilöllisesti ja selkeästi. Suurissakaan organisaatioissa yleinen rekrytointikirjeiden lähettäminen ei riitä täyttämään työsopimuslain edellyttämää työn tarjoamisvelvollisuutta. Työnantajan on siis oltava aktiivinen ja tarjottava soveltuvia tehtäviä henkilön koulutus ja kokemus huomioiden, sillä pelkkä avoinna olevien työpaikkojen listaus ei ole riittävä toimenpide irtisanomisen vaihtoehtona.
Johtopäätös
KKO:n ratkaisu selkeyttää työsopimuslain 7 luvun 4 §:n tulkintaa työn tarjoamisvelvollisuuden osalta. Tämä tapaus korostaa työnantajan vastuuta aktiivisessa työtarjousten antamisessa, erityisesti pitkäaikaisissa työsuhteissa oleville irtisanottaville. Työnantajien on tärkeää huomioida tämä aktiivisuusvelvoite, jotta irtisanomiset voidaan toteuttaa lainmukaisesti ja perusteettomista päättämisistä johtuvat korvaukset välttää.