Työsopimuksen kilpailukielto- ja salassapitoehto (KKO 2022:16)
Työsopimuksen kilpailukielto- ja salassapitoehdot ovat keskeisiä työsuhteen jälkeisiä velvoitteita, jotka suojaavat työnantajan etuja erityisesti liikesalaisuuksien väärinkäytöksiltä ja epälojaalilta kilpailulta. Tässä artikkelissa tarkastelemme Korkeimman oikeuden (KKO) ratkaisua, jossa vahvistettiin työnantajan oikeus vaatia sekä kilpailukielto- että salassapitoehdon rikkomisesta sopimussakkoja.
Tapaus: Kiinteistönvälitysalan kilpailukielto- ja salassapitoehtojen rikkominen
Tapaus koski kiinteistönvälitysyhtiön työntekijää A, joka oli perustanut oman kilpailevan kiinteistönvälitysyrityksen. A:n työsopimuksessa oli kilpailukielto- ja salassapitoehto, joihin liittyi merkittävät sopimussakot. A siirsi uuden yrityksensä välitettäväksi 44 kiinteistönvälityskohdetta, jotka olivat aiemmin kuuluneet hänen entisen työnantajansa B Oy:n toimeksiantoihin. Lisäksi A hyödynsi B Oy:n asiakastietoja uudessa yrityksessään, mikä johti salassapitoehdon rikkomiseen.
B Oy nosti kanteen ja vaati A:lta sopimussakkoja kilpailukiellon ja salassapitoehdon rikkomisesta. Sopimuksen mukaisesti kilpailukiellon rikkomisesta vaadittiin kuuden kuukauden palkkaa vastaavaa sakkoa ja salassapitoehdon rikkomisesta 12 kuukauden palkkaa vastaavaa sakkoa.
Alempien oikeusasteiden käsittely
Käräjäoikeus ja hovioikeus katsoivat, että A oli rikkonut sekä kilpailukielto- että salassapitoehtoa. Käräjäoikeus tuomitsi A:n maksamaan molemmista rikkomuksista kuuden kuukauden palkkaa vastaavan sopimussakon, perustellen, että salassapitoehdon 12 kuukauden sakko olisi ollut kohtuuton.
A valitti hovioikeuteen, mutta hovioikeus ei muuttanut tuomiota. Asia eteni Korkeimpaan oikeuteen, jossa A vaati salassapitoehdon sopimussakon poistamista kohtuuttomana ja väitti, että salassapitoehto tulisi rinnastaa kilpailukieltosopimukseen, jolloin sopimussakon enimmäismäärä olisi kuusi kuukautta.
Korkeimman oikeuden ratkaisu
KKO arvioi ensin, voidaanko salassapitoehtoa pitää kilpailukieltosopimuksena, jolloin sitä koskisi työsopimuslain 3 luvun 5 § ja sen enimmäissopimussakko. KKO totesi, että salassapitoehto ja kilpailukieltoehto palvelevat osittain samoja tarkoituksia – liikesalaisuuksien suojaamista – mutta salassapitoehdolla on myös oma itsenäinen merkityksensä.
KKO linjasi, että:
Salassapitoehdossa ei rajoiteta A:n oikeutta hyödyntää ammattitaitoaan samalla alalla, vaan se kieltää ainoastaan työnantajan liikesalaisuuksien hyödyntämisen tai ilmaisemisen.
Salassapitoehdon pätevyys: Salassapitoehtoa ei pidetty kilpailukieltosopimuksena, joten sille ei sovellettu kilpailukieltosopimusta koskevia työsopimuslain rajoituksia. KKO katsoi, että erillinen salassapitoehto on pätevä, jos se ei rajoita työntekijän oikeutta hankkia toimeentuloa ammattiaan vastaavalla työllä.
Sopimussakkojen kohtuullisuus: KKO totesi, että A oli toiminut tietoisesti vastoin sopimusta, hyödyntänyt liikesalaisuuksia ja ottanut tietoisen riskin. Tämän vuoksi KKO ei pitänyt hovioikeuden määräämää kuuden kuukauden palkkaa vastaavaa sopimussakkoa kohtuuttomana.
Keskeiset periaatteet ja työnantajan suoja
Tämä ratkaisu selkeyttää työsopimuksen kilpailukielto- ja salassapitoehtojen soveltamisalaa ja pätevyyttä:
Työnantajan liikesalaisuuksien suoja: Työnantajalla on oikeus suojata liikesalaisuuksiaan salassapitoehdolla, joka voi olla erillinen tai täydentää kilpailukieltoehtoa.
Sopimussakon kohtuullisuus: Salassapitoehdon rikkominen voi johtaa sopimussakkoon, jos rikkominen on olennainen ja työntekijä on toiminut tahallisesti sopimuksen vastaisesti.
Salassapitoehto erillisenä ehtona: Salassapitoehto ei rajoita työntekijän mahdollisuuksia työskennellä samalla alalla, ellei siinä rajoiteta työntekijän oikeutta hyödyntää ammattitaitoaan, jolloin se rinnastetaan kilpailukieltoehtoon.
Johtopäätökset työnantajille ja työntekijöille
Tämä KKO ratkaisu antaa tärkeitä suuntaviivoja työsopimuksen kilpailukielto- ja salassapitoehtojen soveltamisessa. Työnantajalle päätös tarkoittaa, että liikesalaisuuksia suojaava salassapitoehto on mahdollista säilyttää pätevänä työsuhteen päättymisen jälkeen, kunhan se ei kohtuuttomasti rajoita työntekijän ammattitaidon hyödyntämistä. Työntekijöiden on puolestaan hyvä olla tietoisia siitä, että liikesalaisuuksien väärinkäytöstä voi seurata merkittäviä taloudellisia seuraamuksia.
Tässä tapauksessa KKO:n linjaus vahvistaa työnantajan oikeutta suojata liikesalaisuuksiaan sopimusehdoilla, joiden rikkominen voi johtaa erillisiin sopimussakkoihin